Ansaitsen sakot ainakin seuraavista tekemistäni rikoksista ja rötöksistä:
Olen ajanut autoa ilman turvavöitä. Olen kävellyt punaisia päin. Olen ajanut punaisia päin. Olen virtsannut julkisella paikalla. Olen nauttinut alkoholia julkisella paikalla. Olen syönyt minulle määräämättömiä lääkkeitä ja antanut muille minulle määrättyjä lääkkeitä. Olen myynyt alkoholia selvästi päihtyneelle. Olen välittänyt viinaa ja röökiä alaikäiselle. Olen ajanut stop-merkin ohi pysähtymättä. Olen varastanut koulusta ja muista valtion virastoista vessapaperia. Olen matkustanut ilman lippua. Olen kuljettanut mukanani teräasetta monta päivää (se ei tosin ollut minun, mutta tieto omistajasta olisi viimeistään tehnyt siitä rikoksen). Olen halventanut virkavaltaa. Olen ajanut törkeää ylinopeutta.Ja aivan varmasti loukannut toisen ihmisen kunniaa....
Mutta mielestäni en ansaitse sakkoja pyöräilemisestä.
Turun poliisin ystävällisesti sakotti minua, kun ajoin jalkakäytävällä 20 metrin matkan.
Myönnän, ajoin jalkakäytävällä. Mutta viereinen autotie, jota vertaisin ehkä Mannerheimintiehen, on vaarallinen pyörätie. Jopa vanhempikonstaapeli myönsi: ei itsekään polkisi siinä.
Sakkoa kirjoittaessaan hän vetosi ajokorttiini. Autokoulun käyneenä minun on tiedettävä liikennesäännöt.
Huh, hyvä ettei Suomessa saa ajaa pyörällä ilman ajokorttia.
Mitä siitäkin tulisi: liikennesäännöistä mitään tietämättömät säntäilisivät pyörineen ympäri kaupungin katuja?
Kyllä, minulla on ajokortti. Arvelen, että juuri siksi tiedän, että kolmen kaistan ylämäessä yksi pieni, hikisenä ja punaisena polkeva koululainen ei ole se, mitä pimeästä kulmasta osaisin etsiä kaistaa vaihtessani.
Konstaapeli ei myöskään kertonut, miten pyörätieltä kuuluu liittyä autotielle niin, että autoilijat huomaavat minut. Turvallinen paikka ei ole.
Turku kun ei ole kotikaupunkini, en mietenkään tiennyt, että neljän korttelin päässä olisi kulkenut pyörätie samaan suuntaan. Sakot olisi pitänyt antaa siitäkin.
Seuraavana päivänä poljin autotien puolella, traktori viereisellä kaistalla. Olin Ylpeä saadessamme yhdessä tukkia yhden Turun suurimmista kaduista (ja ylämäistä) iltapäiväruuhkassa.
Kirjottaja on onnellinen, että lähestukoon kaikki mainitut rikokset ovat ehtineet vanhentua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti